En mä viitti äänestää, mikään ei kuitenkaan muutu…

On aivan varmaa, että äänestämättä jättäminen ei ainakaan muuta mitään. Jokainen antamatta jätetty ääni on ääni nykymenon puolesta. Se antaa muille vallan päättää sinun asioistasi. Jos ei politiikka kiinnosta, luulisi kuitenkin kiinnostavan pääseekö lääkäriin, hoidetaanko mummoa, pelittääkö perusturva, saako lapsi koulutuksen, tuleeko sähkö töpselistä tai nouseeko naapuriin kulttuurikeskus vai ostosmanala.

Äänestämättä jättäminen ei ole (ainakaan onnistunut) protesti. Se myös vääristää demokratiaa, koska silloin päätöksentekijöissä ovat yhä yliedustettuina iäkkäämmät, hyväosaiset miehet. Yhteisistä asioista päättämään tarvitaan monipuolinen joukko oman elämänpiirinsä asiantuntijoita. Siksi heitä kutsutaan KANSANedustajiksi.

Suosittelenkin vahvasti harkitsemaan alle 52-vuotiaan naisen äänestämistä. Näin voit vaikuttaa eduskunnan keski-iän alenemiseen ja sukupuolijakauman tasoittumiseen. Satakunnan listoilta löytyy monta upeaa naisehdokasta, joten valinnan varaa on. Tsekkaa esimerkiksi numero 33!

Demokratian kannalta olisi myös tärkeää, että jokainen ääni annettaisiin sille ehdokkaalle, joka ajaa tärkeiksi katsomiasi asioita ja on kanssasi kohtuullisen samaa mieltä. Jos kaikki äänestäjät laskelmoivat ja ennakoivat todennäköisintä läpipääsijää, valta säilyy pienellä poliittisella eliitillä, eikä mikään muutu. Yksikään annettu ääni ei mene hukkaan. Vaikka äänestämäsi ehdokkaan äänimäärä ei sillä kertaa riittäisi eduskuntatalon ovia avaamaan, se antaa ehdokkaallesi yhden äänen verran suuremman taustatuen ja mandaatin toimia oikeiksi kokemiensa asioiden puolesta myös esimerkiksi puolueen sisällä ja kunnallispolitiikassa.

Vielä on kolme tuntia äänestysaikaa jäljellä. Pääasia on, että äänestät!

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 4 kommenttia

Tuloerot ovat poliittinen valinta

Perusturvan taso on Suomessa jäänyt pahasti jälkeen hintojen noususta ja perusturvan varassa elävien tulot riittävät kattamaan enää vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsottavasta minimikulutuksesta. Maassamme on melkein miljoona köyhää ja leipäjonot sen kun pitenevät. Suomalainen perusturva on jo Euroopan unionin keskitason alapuolella.

Hallituspuolueet tuntuvat olevan sitä mieltä, että palveluista on pakko leikata ja arvonlisäveron nosto on vähintäänkin välttämätöntä, jotta talous lähtee nousuun. Sen sijaan unohdetaan mainita, että molemmat toimenpiteet lisäävät tuloeroja entisestään ja näin moni pienituloinen joutuu entistä syvemmälle köyhyysloukkuun.

Tarvitaan vähintään noin 200 euron korotus työttömille, pientä eläkettä sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa saaville. Myös opiskelijat tulee ottaa uudistetun 750 euron yhtenäisen perusturvan piiriin. Jotta perusturva seuraisi jatkossa ansioiden kehitystä, olisi se sidottava ansioindeksiin.

Perusturvaremontti maksaisi noin miljardi euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että työnantajien Kela-maksun poisto jättää vuosittain noin 800 miljoonan loven valtion kassaan. Harmaan talouden kitkemisellä puolestaan saataisiin aikaan 500 miljoonan verotulot. Jos pääomavero olisi progressiivinen, syntyisi siitä noin 700 miljoonan euron lisätulot. Lisäksi, kun pääomatuloja verotettaisiin tasavertaisesti palkkatulojen kanssa, saisi kuntakin oman osansa tuloista kunnallisverona. Nykyisin pääomatuloista ei makseta senttiäkään yhteisten kunnallisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Vertailun vuoksi todettakoon myös, että tuloveroja on 90-luvun laman jälkeen laskettu yli 12 miljardia, siis 12 000 miljoonaa. Kaikkein eniten tästä ovat hyötyneet suurituloiset.

On poliittinen valinta, haluammeko jatkaa nykyisellä tuloeroja kasvattavalla ja suurituloisia suosivalla linjalla. Siksi kannattaakin miettiä tarkkaan, kenelle äänensä antaa.

Kolumni on julkaistu Satakunnan Työssä 14.4.2011.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Suomesta paratiisi?

Siis veroparatiisi, jos Kiviniemi kavereineen saa tahtonsa läpi. In Finland we have this thing called “reilu meininki” and then we have this thing called “hallintarekisteri”.

Suomen epäillään menettävän vuosittain jopa 800 miljoonaa verotuloja suomalaisten sijoittajien veronkierron vuoksi. Tällä hetkellä ulkomaisten sijoittajien on hallintarekisteröinnin avulla mahdollista ostaa arvopapereita nimettömänä. Todellisuudessa ei vaadi suurtakaan kekseliäisyyttä, että tämä on mahdollista myös suomalaisille sijoittajille. Nyt anonyymiä arvopaperikauppaa halutaan helpottaa entisestään samalla, kun myös politiikkojen kytkökset ja omistukset pörssiyhtiöissä ja listaamattomissa yrityksissä halutaan salata. Ilmeisesti tämä on poliittisen oikeiston ja finanssialan intressiryhmien mielestä sitä oikeanlaista demokratiaa ja kilpailukyvyn parantamista.

Päätös siitä, laajennetaanko hallintarekisteröinti koskemaan myös suomalaisia sijoittajia, tehdään seuraavalla eduskuntavaalikaudella. Olen melko varma, että asian saama julkisuus estää lakimuutoksen. Tästä kuuluu kiitos ennen kaikkea Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmälle. Asia kannattaa silti vielä varmistaa äänestämällä. Kuka vielä väittää, ettei kulttuurilla voi vaikuttaa?

Veronkiertoa harrastavat muutkin. Esimerkiksi rakennusteollisuutta vaivaavat satojen miljoonien veromenetykset ja lisääntyneet työttömyysmenot. Suuri osa alalla toimivista yrityksistä on epärehellisiä pöytälaatikkofirmoja, jotka palkkaavat ulkomaisia työntekijöitä, maksavat heille reilusti alle alan palkkojen ja jättävät lakisääteiset velvoitteensa suorittamatta. Kun niiden jäljille ollaan pääsemässä, pyörii firma jo uudella nimellä ja “puhtailla” papereilla. Sääntöjen kiertäminen ei ole vierasta myöskään suuremmissa, arvostetuissa suomalaisissa rakennusalan yrityksissä. Maksetaan minimipalkkaa, vaikka tehty työ olisi paljon vaativampaa, tai päivärahoja ei makseta kuten kuuluisi, kun velvotteita kierretään työmaakohtaisilla sopimuksilla.

Nämä asiat tuntuvat olevan yleisessä tiedossa, mutta silti niille ei tehdä mitään. Ei herätä suurta luottamusta, että esimerkiksi ydinvoimalatyömaalla on voinut toimia vilunkiyrittäjiä ja työntekijöille ei ole maksettu asianmukaisia palkkoja. Sitten vielä väitetään, että ydinvoima on halpaa. Ihmekös tuo, jos koko ketju toimii samalla periaatteella.

Ongelmien korjaaminen ei olisi edes kovin vaikeaa. Valvontaa ja sanktioita on lisättävä. Tilaajavastuulaki on uudistettava ja tilaajan vastuu ulotettava koko aliurakoitsijaketjuun. Lisäksi ammattiyhdistysliikkeelle tulee säätää kanneoikeus, jolla voitaisiin tehokkaasti puuttua työelämän väärinkäytöksiin. Pimeissä töissä huonosti kohdellut ja alipalkatut työntekijät kun harvoin uskaltavat riitauttaa kohteluaan yksin. Jos rakennustoiminnasta tehtäisiin luvanvaraista, talousrikollisten mahdollisuus perustaa alalle yrityksiä vaikeutuisi. Harmaan talouden torjuntaan laitetut eurot maksaisivat itsensä nopeasti takaisin. Kyseessä on – epärehellisiä yrittäjiä lukuun ottamatta – yhteinen etu.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Vaali taidetta

Sain vastattavakseni Taidemaalariliiton vaalikysymykset, joiden tarkoituksena on herättää keskustelua kuvataiteilijoiden asemasta ja esittää konkreettisia ehdotuksia sen parantamiseksi. Taidemaalariliiton vaalivaatimuksiin ja niiden taustoihin voi tutustua liiton kotisivuilla, www.painters.fi ja vaaliblogissa http://vaalitaidetta.blogspot.com/. Tässä omat vastaukseni:

1. Tulisiko vapaille kuvataiteilijoille luoda oma eläkelaki, jossa on palkansaajien tasoinen maksuosuus ja eläketurva?
KYLLÄ. Kuvataiteilijoiden ja muiden luovan alan toimijoiden tavoitteet eroavat selvästi perinteisen yritystoiminnan voiton tavoittelusta, joten tarvitaan niin alan erityispiirteet huomioiva eläkelaki kuin työttömyysturvaratkaisukin.

2. Tulisiko valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä nostaa sataan eläkkeeseen vuodessa?
KYLLÄ. Eläkkeiden määrä suhteessa eläköityvien taiteilijoiden määrään on nyt pienempi kuin 90-luvun alussa – tilanne tulee korjata ensitilassa.

3. Tulisiko taiteilijoiden voida tehdä taiteellista työtä työttömyysturvan aikana, jos siitä ei synny voittoa ja he samaan aikaan ovat kykeneviä ottamaan vastaan tarjottua muuta työtä?

KYLLÄ. Taiteilijoiden taiteellinen työ myös työttömyyden aikana pitää nähdä ammattitaidon ylläpitämisenä ja työllistymispyrkimyksinä, joiden kieltäminen johtaa ainoastaan työllistymismahdollisuuksien huononemiseen. Vasemmiston malli vaiheittaisesta perustuloon siirtymisestä toisi ratkaisun myös taiteilijoiden tilanteeseen.

4. Tulisiko kuvataiteilijoiden apurahamediaani nostaa Pohjoismaiselle tasolle?
KYLLÄ. On huolehdittava eri taiteenalojen rahoituksen tasavertaisuudesta ja siitä, että apurahajärjestelmä tavoittaa mahdollisimman laajan joukon taiteilijoita.

5. Tulisiko valtion kannustaa ja tukea kuntia ja kaupunkeja lisäämään kuvataidetta rakentamisessa ja ympäristössä?
KYLLÄ. Prosenttiperiaate pitäisi ottaa käyttöön kaikessa julkisessa rakentamisessa. Valtion tulisi kannustaa ja tukea kuntia huomioimaan taiteen käyttö jo aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Myös yksityisiltä rakennuttajilta tulisi edellyttää sitoutumista prosenttiperiaatteeseen kilpailutusvaiheessa.

6. Tulisiko yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten taiteilijajärjestöjen toiminta katsoa tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen ulkopuoliseksi toiminnaksi, jos se ei kokonaisuudessaan tuota voittoa?

KYLLÄ. Taiteilijajärjestöt ja muut yleishyödylliset yhdistykset tekevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä luodessaan pohjan vilkkaalle ja monipuoliselle kulttuuri- ja kansalaistoiminnalle niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Suomen taiteilijaseuran tavoitteet hallitusohjelmaan 2011-2015

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Toisenlainen maailma on mahdollinen

Suomi, Eurooppa ja koko maailmantalous ovat vielä suurten haasteiden edessä. Epäterve talousjärjestelmä on paljastanut toimimattomat rakenteensa kaikelle kansalle, eikä enää tarvitse olla ekonomi tajutakseen, että nykyinen jatkuvaan kasvuun perustuva järjestelmä tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Ensinnäkin ongelmat ovat talouden mekanismeissa itsessään ja toisekseen siinä, miten ne linkittyvät energian ja tavaran tuotantoon.

Materiaalinen elintaso ei voi enää kestävästi kasvaa, sillä kulutamme jo nyt yli puolitoista kertaisesti sen, mihin maapallon uusiutumiskyky antaa edellytykset. Ihmiskunta alkaa syyskuussa elää yli varojensa ja esimerkiksi ruokaa, puutavaraa ja kalakantoja kulutetaan 40 prosenttia enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan.

Viime aikoina on jännityksellä seurattu Japanin ydinkatastrofin seurauksia ja keskusteltu tietysti myös Suomen valinnoista ydinvoiman suhteen. Energiayhtiöt vaativat lisää ydinvoimaa kokoomuksen suulla. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Suomen energiantarpeen kanssa, vaan kyse on puhtaasta bisneksestä.

Totuus on, että emme tarvitse ydinvoimaa. Energiankulutusta tulee vähentää ja tekniikan kehitys valjastaa energiatehokkuuden parantamiseen. Tulevaisuus on uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon. Samalla saadaan töitä maaseudulle, metallimiehille ja insinööreille. Sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa alueellisesti eri tavoin painottaen ja paikalliset mahdollisuudet huomioiden.

Ympäristö ja talouskysymykset linkittyvät toisiinsa monella tavalla, eikä niitä enää voida käsitellä erillisinä asioina. Useiden taloustieteilijöiden arvioiden mukaan seuraava finanssikriisi on väistämätön ja sen vaikutukset tulevat olemaan entistä vakavammat. Maailmantalous ei ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen korjatakseen edellisen kriisin yhteydessä paljastuneita epäkohtia, vaan toiminta markkinoilla jatkuu business as usual -meiningillä.

Tälle kaikelle on kuitenkin vaihtoehto. Se vaihtoehto on perinteitään kunnioittava ja historiansa tunteva, mutta tulevaisuuteen katsova vasemmisto. Punavihreällä politiikalla voidaan saada muutos aikaiseksi ja Vasemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman toimenpiteistä on hyvä aloittaa.
Me kaikki tiedämme, että myös toisenlainen maailma on mahdollinen. Maailma, jossa huolehdimme sekä ympäristöstämme että toisistamme.

Kolumni on julkaistu Satakunnan Työssä 7.4.2011.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Puoli maapalloa velkaa

Suomi, Eurooppa ja koko maailmantalous ovat vielä suurten haasteiden edessä. Epäterve talousjärjestelmä on paljastanut toimimattomat rakenteensa kaikelle kansalle, eikä tarvitse olla ekonomi tajutakseen, että nykyinen jatkuvaan kasvuun perustuva järjestelmä tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Ensinnäkin ongelmat ovat talouden mekanismeissa itsessään ja toisekseen siinä, miten ne linkittyvät energian ja tavaran tuotantoon.

Materiaalinen elintaso ei voi enää kestävästi kasvaa, sillä kulutamme jo nyt yli puolitoista kertaisesti sen, mihin maapallon uusiutumiskyky antaa edellytykset. Olemme syyskuussa kuluttaneet kaikki maapallon sinä vuonna tuottamat luonnonvarat ja loppuvuosi eletään velaksi tulevilta sukupolvilta. Ruokaa, puutavaraa ja kalakantoja kulutetaan 40 prosenttia enemmän kuin mitä maapallo pystyy tuottamaan.

Viime viikolla vietettiin sekä YK:n julistamaa Maailman vesipäivää että WWF:n Earth Houria. Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotempaus, jota vietetään kerran vuodessa. Sen tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri joukko maailman ihmisistä minimoimaan sähkönkulutuksena eli sammuttamaan valot ja turhat sähkölaitteet tunnin ajaksi.

Ihan kiva idea, joka pysäyttää monet ajattelemaan ilmastonmuutosta ja turhaa energiankulutusta edes hetkeksi. Toisaalta kyseessä on melko kaksinaismoralistinen mediatempaus. Länsimaiden hyväosaiset kiillottavat omaatuntoaan ja kuvittelevat, että sammuttamalla valot tunnin ajaksi vuodessa he voivat pelastaa maailman, ja loppuvuosi voidaankin sitten rauhassa rällätä citymaastureilla ja ostella uusia muotiluomuksia ennen kuin vanhoista on hintalappuja ehditty irrottaa.

Tiesitkö esimerkiksi sitä, että yksien farkkujen valmistaminen kuluttaa 11800 vesilitraa? Yksi kertakäyttövaippa puolestaan vaatii valmistuakseen 880 litraa. Tällaiset paljon vettä kuluttavat tuotantoprosessit tapahtuvat usein juuri niissä maissa, joissa muutenkin on pulaa elämän perusedellytyksistä, joista puhdas vesi on yksi tärkeimmistä. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus puhtaaseen veteen, mutta maailman elintarvikevirasto on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii veden ajoittaisesta puutteesta.

Kerran vuodessa vietettävät teemapäivät eivät yksinkertaisesti riitä, vaan kestämättömän kulutuskulttuurimme on muututtava. Earth Houria olisikin syytä viettää joka päivä, vähintään joka viikko.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Asiaton oleskelu sallittu!

Tänään on julkaistu nuoren vasemmiston palvelumanifesti, jonka on laatinut 26 nuorta vasemmiston eduskuntavaaliehdokasta eri puolilta Suomea. Emme suostu sivustakatsojaksi, kun hyvinvointivaltiomme myydään kartuttamaan markkinavoimien pohjatonta kassaa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ytimessä ovat julkiset palvelut, jotka ovat mahdollistaneet turvatun elämän myös eliitin ulkopuolella. Nuori vasemmisto on kiitollinen kaikille niille, jotka myötävaikuttivat julkisen palvelujärjestelmän syntymiseen ja taistelivat meille neuvolat, terveydenhuollon, maksuttoman koulutuksen, lapsilisät ja kirjastot.

Näitä palveluita ollaan rapauttamassa ja kaikki mahdollinen saatavissa oleva taloudellinen hyöty ollaan ohjaamassa kansainvälisille palveluketjuille. Nuoren vasemmiston agendalla ovat ihmisten välinen tasa-arvo ja yhteisen maapallomme suojeleminen ympäristöä tuhoavalta ylikulutukselta.

Palvelumanifesti vaatii tasavertaisia, helposti saavutettavissa olevia ja voiton tavoittelusta vapaita yhteisiä palveluita, avointa tietoyhteiskuntaa ja rikasta kulttuurielämää, laajempia kirjastopalveluita ja toimivaa joukkoliikennettä.

Lue koko manifesti nettisivuillani

Manifestin yhteydessä julkistettiin Radikaaleinta on arki -äänikirja. Into Kustannuksen ja Liken syksyllä julkaisema pamfletti käsittelee epävarmuuden yleistymistä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Sen voi kuunnella äänikirjana KSL-radion verkkosivuilta.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Myytti turvallisesta ydinvoimasta

Omat huolet ja murheet saivat uudet mittasuhteet, kun uutiset Japanista kantautuivat Suomeen. Tilanne on edelleen kriittinen, eikä katastrofin lopullisia mittasuhteita vielä tiedetä. Maailma pidättelee hengitystään ja odottaa uutisia sekä tsunamin aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä että ydinvoimaloiden kriittisestä tilanteesta. Mutta kaikki eivät tyydy odottelemaan, eikä myötätuntoa riitä rajattomasti.

Markkinat eivät tunne solidaarisuutta. Kurssit Tokion pörssissä laskivat rajusti, kun se aukesi järistyksen jälkeisenä arkena. Selväähän se on, markkinat toimivat kylmällä logiikalla, jossa ei inhimillisyydelle lasketa arvoa. Kylmähermoisimmat markkinaoptimistit pohtivat jo katastrofin aiheuttamia positiivisia vaikutuksia Japanin entuudestaan vaikeuksissa olevalle taloudelle.

Olen pitänyt ydinvoiman suurimpina ongelmina uraanin louhinnan ympäristövaikutuksia ja ydinjätteen turvallisen loppusijoituksen mahdottomuutta. Insinöörinä olen ollut melko luottavainen itse tuotannon riskien hallinnan suhteen. Mutta taas kerran on pakko tunnustaa, että ydinvoimalaitosten turvallista toimintaa ei voida koskaan taata. Vaikka voimala saataisiinkin rakennettua ilman turvallisuuspuutteita (joka sekin tuntuu olevan mahdotonta) ja vaikka saammekin valjastettua valtavat fysikaaliset voimat sähkön tuotantoon, emme voi koskaan ennakoida kaikkea emmekä hallita kaikkia muuttuvia tekijöitä, joita energiantuotantoon ydinvoimalla liittyy. Ydinvoimateollisuus yrittää vakuuttaa meidät ydinvoiman erinomaisuudesta ja pettämättömästä turvallisuudesta. Tšernobylin kaltaisen onnettomuuden ei pitänyt olla mahdollinen ja Japanin voimaloiden piti olla maailman turvallisimpia.

Emme tarvitse ydinvoimaa. Energiankulutusta tulee vähentää ja tekniikan kehitys valjastaa energiatehokkuuden parantamiseen. Tulevaisuus on uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon. Samalla saadaan töitä maaseudulle, metallimiehille ja insinööreille. Teknisiä esteitä tälle ei ole. Esteet ovat kaavoihin kangistuneiden poliitikkojen mielissä ja ennen kaikkea ylisuurten energiayhtiöiden oman edun tavoittelussa ja saavutetun valta-aseman mustasukkaisessa varjelemisessa.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Naisen paras ystävä

Mikä se on se naisen paras ystävä: timantit, Fazerin Sininen vaiko kenties Kissa Kehrääväinen? No, jokaisella on varmaankin omat suosikkinsa, mutta kyllä ne on kuulkaa kaurapuuro ja hyvinvointivaltio, jotka naisen tiellä pitää. Hyvinvointivaltiossa toteutuu tasa-arvo ja jokaisella on mahdollisuus riippumattomaan elämään. Laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut tuovat tukiverkon arkeen ja kriisien varalle. Kaduilla on turvallista liikkua, eikä kotonakaan väkivalta uhkaa. Hyvinvointivaltioon on yhtäläinen oikeus niin naisilla kuin miehilläkin, mutta naisille sen merkitys on historian valossa vielä tärkeämpi.

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys on pysähtynyt ja jopa taantumassa. Epävarmuus niin työelämässä kuin arjessakin on lisääntynyt. Julkisesti tuotetut palvelut eivät ole enää selviö, kun huoltosuhteen heikkeneminen ja yleinen taloustilanne asettavat paineita kuntien taloudelle. Talouden taantumassa elvytystoimet hyödyntävät miesvaltaisia aloja ja julkisen sektorin säästöt kohdistuvat pääasiassa naisvaltaisiin työpaikkoihin. Naiset joutuvat kärsimään hyvinvointivaltion kriisistä kaksin verroin, kun naisvaltaisten alojen työpaikkaleikkausten ohella myös naisten paljon käyttämiä palveluja karsitaan. Julkisen sektorin heikentyessä myös työmarkkinoiden tasa-arvokehitys hidastuu entisestään, eikä naisen euro kasva kokonaiseksi pitkäaikaisista ponnisteluista huolimatta.

Mutta hei, tänään ei synkistellä, vaan juhlitaan Naista! Huomenna jatketaan taistelua hyvinvointivaltion puolesta – turvataan hyvät lähikoulut, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, kirjastot, julkinen liikenne sekä väkivallattomat kadut ja kodit. Ja tietysti sitä kaurapuuroa pitää olla, suomalaista, ilmastoystävällistä ja työllistävää lähiruokaa kaikille sukupuolille tasavertaisesti!

Siispä hyvää naistenpäivää kaikille feministeille sukupuoleen katsomatta!

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/EhdokkaidenUutiset?openSpark=3834

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

YLE-rahasto mediamaksua parempi vaihtoehto

Vihreät nostivat mediamaksun jälleen otsikoihin. Heidän ehdotuksensa tulosidonnaisesta mediamaksusta on toki alkuperäistä tasasuuruista maksua parempi, mutta ihmisten luokittelu tulotason mukaan hieman arvelluttaa. Paras vaihtoehto olisi se, että julkisen tiedonvälityksen rahoitus hoidetaan verovaroista, kuten muutkin yhteiset palvelut.

Toteutetaanpa YLEn rahoitus miten tahansa on äärimmäisen tärkeää, että YLEn riippumattomuus turvataan. Siksi suoran budjettirahoituksen sijaan tulisi perustaa YLE-rahasto, johon osuus verotuloista ohjataan. Tämä estäisi poliittisen painostuksen ja varmistaisi riippumattoman yleisradion toiminnan myös jatkossa.

Vasemmistolla ja vihreillä on oletettavasti sama tavoite, eli turvata Yleisradion jatkuvuus ja riippumattomuus samalla, kun rahoituksessa huomioidaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Miksi puolueet eivät siis yhdistäisi voimiaan ja asettuisi yhdessä ajamaan laadukkaan yleisradiotoiminnan takaavaa rahoitusmallia. Toki muutkin puolueet ovat tervetulleita hyvän idean taakse!

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/EhdokkaidenUutiset?openSpark=3698

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | 1 kommentti