Myytti turvallisesta ydinvoimasta

Omat huolet ja murheet saivat uudet mittasuhteet, kun uutiset Japanista kantautuivat Suomeen. Tilanne on edelleen kriittinen, eikä katastrofin lopullisia mittasuhteita vielä tiedetä. Maailma pidättelee hengitystään ja odottaa uutisia sekä tsunamin aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä että ydinvoimaloiden kriittisestä tilanteesta. Mutta kaikki eivät tyydy odottelemaan, eikä myötätuntoa riitä rajattomasti.

Markkinat eivät tunne solidaarisuutta. Kurssit Tokion pörssissä laskivat rajusti, kun se aukesi järistyksen jälkeisenä arkena. Selväähän se on, markkinat toimivat kylmällä logiikalla, jossa ei inhimillisyydelle lasketa arvoa. Kylmähermoisimmat markkinaoptimistit pohtivat jo katastrofin aiheuttamia positiivisia vaikutuksia Japanin entuudestaan vaikeuksissa olevalle taloudelle.

Olen pitänyt ydinvoiman suurimpina ongelmina uraanin louhinnan ympäristövaikutuksia ja ydinjätteen turvallisen loppusijoituksen mahdottomuutta. Insinöörinä olen ollut melko luottavainen itse tuotannon riskien hallinnan suhteen. Mutta taas kerran on pakko tunnustaa, että ydinvoimalaitosten turvallista toimintaa ei voida koskaan taata. Vaikka voimala saataisiinkin rakennettua ilman turvallisuuspuutteita (joka sekin tuntuu olevan mahdotonta) ja vaikka saammekin valjastettua valtavat fysikaaliset voimat sähkön tuotantoon, emme voi koskaan ennakoida kaikkea emmekä hallita kaikkia muuttuvia tekijöitä, joita energiantuotantoon ydinvoimalla liittyy. Ydinvoimateollisuus yrittää vakuuttaa meidät ydinvoiman erinomaisuudesta ja pettämättömästä turvallisuudesta. Tšernobylin kaltaisen onnettomuuden ei pitänyt olla mahdollinen ja Japanin voimaloiden piti olla maailman turvallisimpia.

Emme tarvitse ydinvoimaa. Energiankulutusta tulee vähentää ja tekniikan kehitys valjastaa energiatehokkuuden parantamiseen. Tulevaisuus on uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon. Samalla saadaan töitä maaseudulle, metallimiehille ja insinööreille. Teknisiä esteitä tälle ei ole. Esteet ovat kaavoihin kangistuneiden poliitikkojen mielissä ja ennen kaikkea ylisuurten energiayhtiöiden oman edun tavoittelussa ja saavutetun valta-aseman mustasukkaisessa varjelemisessa.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Naisen paras ystävä

Mikä se on se naisen paras ystävä: timantit, Fazerin Sininen vaiko kenties Kissa Kehrääväinen? No, jokaisella on varmaankin omat suosikkinsa, mutta kyllä ne on kuulkaa kaurapuuro ja hyvinvointivaltio, jotka naisen tiellä pitää. Hyvinvointivaltiossa toteutuu tasa-arvo ja jokaisella on mahdollisuus riippumattomaan elämään. Laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut tuovat tukiverkon arkeen ja kriisien varalle. Kaduilla on turvallista liikkua, eikä kotonakaan väkivalta uhkaa. Hyvinvointivaltioon on yhtäläinen oikeus niin naisilla kuin miehilläkin, mutta naisille sen merkitys on historian valossa vielä tärkeämpi.

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys on pysähtynyt ja jopa taantumassa. Epävarmuus niin työelämässä kuin arjessakin on lisääntynyt. Julkisesti tuotetut palvelut eivät ole enää selviö, kun huoltosuhteen heikkeneminen ja yleinen taloustilanne asettavat paineita kuntien taloudelle. Talouden taantumassa elvytystoimet hyödyntävät miesvaltaisia aloja ja julkisen sektorin säästöt kohdistuvat pääasiassa naisvaltaisiin työpaikkoihin. Naiset joutuvat kärsimään hyvinvointivaltion kriisistä kaksin verroin, kun naisvaltaisten alojen työpaikkaleikkausten ohella myös naisten paljon käyttämiä palveluja karsitaan. Julkisen sektorin heikentyessä myös työmarkkinoiden tasa-arvokehitys hidastuu entisestään, eikä naisen euro kasva kokonaiseksi pitkäaikaisista ponnisteluista huolimatta.

Mutta hei, tänään ei synkistellä, vaan juhlitaan Naista! Huomenna jatketaan taistelua hyvinvointivaltion puolesta – turvataan hyvät lähikoulut, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, kirjastot, julkinen liikenne sekä väkivallattomat kadut ja kodit. Ja tietysti sitä kaurapuuroa pitää olla, suomalaista, ilmastoystävällistä ja työllistävää lähiruokaa kaikille sukupuolille tasavertaisesti!

Siispä hyvää naistenpäivää kaikille feministeille sukupuoleen katsomatta!

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/EhdokkaidenUutiset?openSpark=3834

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

YLE-rahasto mediamaksua parempi vaihtoehto

Vihreät nostivat mediamaksun jälleen otsikoihin. Heidän ehdotuksensa tulosidonnaisesta mediamaksusta on toki alkuperäistä tasasuuruista maksua parempi, mutta ihmisten luokittelu tulotason mukaan hieman arvelluttaa. Paras vaihtoehto olisi se, että julkisen tiedonvälityksen rahoitus hoidetaan verovaroista, kuten muutkin yhteiset palvelut.

Toteutetaanpa YLEn rahoitus miten tahansa on äärimmäisen tärkeää, että YLEn riippumattomuus turvataan. Siksi suoran budjettirahoituksen sijaan tulisi perustaa YLE-rahasto, johon osuus verotuloista ohjataan. Tämä estäisi poliittisen painostuksen ja varmistaisi riippumattoman yleisradion toiminnan myös jatkossa.

Vasemmistolla ja vihreillä on oletettavasti sama tavoite, eli turvata Yleisradion jatkuvuus ja riippumattomuus samalla, kun rahoituksessa huomioidaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Miksi puolueet eivät siis yhdistäisi voimiaan ja asettuisi yhdessä ajamaan laadukkaan yleisradiotoiminnan takaavaa rahoitusmallia. Toki muutkin puolueet ovat tervetulleita hyvän idean taakse!

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/EhdokkaidenUutiset?openSpark=3698

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | 1 kommentti

Mikä mättää, kun työllä ei tule toimeen?

Sen lisäksi, että meillä on suuri joukko ihmisiä kokonaan vailla töitä, meillä on myös työtätekeviä köyhiä. Pätkityt, silputut ja alipalkatut työt jättävät tekijän usein alle tonnin kuukausiansioille. Osa työnantajista pyrkii eroon vakituisista työsuhteista ja ottaa tilalle joustavaa, tarvittaessa töihin kutsuttavaa reserviä. Toimeentuloloukussa on paljon myös itsensä työllistäjiä. Sosiaaliturvajärjestelmämme ei ole pysynyt mukana työelämän murroksessa ja eri työsuhteiden välillä sukkuloivat matalapalkkauraohjukset, alipalkatut yrittäjät ja apurahalla työskentelevät jäävät helposti vaille turvaa tukiviidakossa.

Riittävä perustulo ratkaisisi monta ongelmaa. Epävarmoilla työmarkkinoilla tänään saatetaan olla töissä ja huomenna sitten taas ei. Perustulo toisi turvaa arkeen ja kannustaisi työntekoon, kun lyhyet työrupeamat eivät johtaisi toimeentulon menetykseen. Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa muutenkin selkiyttämistä – perustulo on pidemmän tähtäimen tavoite, jonka ensimmäisenä askeleena tulee olla vähimmäisperusturvan tuntuva korotus. Nykyinen perusturvan taso on jäänyt elinkustannusten nousun jalkoihin, mikä puolestaan on johtanut köyhyyden lisääntymiseen. Työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat tulee saada uuden yhtenäistetyn 750 euron perusturvan piiriin. Taloudellisesti tämä on mahdollista veropohjaa laajentamalla ja esimerkiksi palauttamalla verotuksen progressio myös pääomatuloihin.

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/EhdokkaidenUutiset?openSpark=3642

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Vaalikoneiden mustat aukot

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat viime viikkoina saaneet vastata toinen toistaan persoonattomampiin vaalikoneisiin. Kysymykset kaikissa koneissa ovat monin osin identtisiä; mausteena mukana on muutama piristävä poikkeus ja muutama pohjanoteeraus. Varsin vähän ollaan kiinnostuneita esimerkiksi tuloerojen kasvusta tai hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Sen sijaan ehdokkaan halutaan katsovan kristallipalloonsa ja ennustavan tulevan hallituksen kokoonpanoa.

Myöskään ympäristöasiat eivät ole vaalikoneissa kovinkaan vahvasti läsnä, mitä nyt satunnainen kysymys ydinvoimaan liittyen. Talouskasvun ideologiaa ei kyseenalaista yksikään kysymyspaletti, eikä sijaa jää myöskään nykyisen talousjärjestelmän kritiikille. Ilmeisesti siinä ei nähdä olevan mitään vikaa, vaikka hyvinvointimme kiikkuu globaalitalouden veitsenterällä – kansainvälisen sijoittajan ja laumasielun päähänpistojen varassa.

Euroopan finanssikriisi ei suinkaan ole vielä ohi, eikä tilanne muualla maailmassa ole sen vakaampi. Kepan ehdokkaille toimittamassa taustapaketissa on hätkähdyttävä kuva. Samalle skaalalle on piirretty johdannais-, valuutta- ja pörssikaupan kuvaajat. Koko aukeaman mitalla on kuvattu johdannaiskauppaa, jonka arvo on yli 12 000 miljardia dollaria päivässä. Valuuttakauppa on tästä noin kymmenesosan ja pörssikauppa puolestaan tästä noin kolmanneksen. Kuvaava on, että bruttokansantuote on kuvaajassa enää pieni merkki vain.

Jotain sairasta siinä on, että tämä ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta vaikuttava järjestelmämme perustuu futuureille ja optioille – siis pelkälle spekulaatiolle. Jotain vikaa on siinäkin, että maailman varallisuudesta 11 500 miljardia dollaria makaa veroparatiiseissa verottajan ulottumattomissa. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote oli dollareina noin 230 miljardia eli noin kaksi prosenttia veropakolaisten varoista.

Luulisi valtapuolueidenkin hälytyskellojen soivan näinä talouden epävakauden aikoina. Suomesta ei toki ole yksinään uuden maailmanjärjestyksen luojaksi, mutta keskustelua tulevaisuudesta ja kestävistä arvovalinnoista myös taloudessa soisi kuuluvan enemmän. Eikö nyt olisi aika yhteistuumin miettiä vaihtoehtoa nykymenolle? Ihmisellä on tapana ”kehittyä” ja oppia uutta, joten näitä oppeja voisi soveltaa myös talousjärjestelmään. Tällä kertaa se voisi tapahtua inhimillisistä lähtökohdista ja ympäristöä kunnioittaen. Yksilökeskeinen ja muista piittaamaton voitontavoittelu ei voi johtaa kuin kaaokseen ja lukemattomiin murhenäytelmiin.

Kolumni on julkaistu Satakunnan Työssä 24.2.2011.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 4 kommenttia

Tasa-arvoa prkl!

Samaan aikaan, kun Arhinmäen Paavo kiersi Satakuntaa viime lauantaina, Vasemmistonaisten Valtikka kokoontui Helsingissä pohtimaan naisten vaalistrategioita. Mutta miksi ihmeessä naisilla pitää olla omia hömpötyksiä, eikö tässä nyt jo eletä sen verran tasa-arvoisessa maassa, ettei feministihöpinöitä enää tarvita?

Suomi on maailman mittakaavassa sukupuolisesti melko tasa-arvoinen maa. Paljon on silti vielä tehtävää ja kunnon feministihän (sukupuolesta riippumatta) ei lepää ennen kuin tehtävä on suoritettu. Seuraavalla hallituskaudella pohdittavia erityisesti naisten aseman parantamiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa palkkaukseen liittyvät epäkohdat sekä perhevapaajärjestelmän uusiminen.

Työmarkkinoita edelleen vaivaava suuri epäkohta liittyy niinkin luonnolliseen ja iloiseen asiaan kuin lasten hankkiminen. Nuoret naiset joutuvat työelämän altavastaajiksi järjestelmässä, jossa työnantajalle aiheutuvat kustannukset eivät jakaannu tasaisesti kaikkien kesken, vaan pääosa kustannuksista kasautuu naisvaltaisten alojen työnantajille. Oikeudenmukaisempaa olisi, jos työnantajien kustannukset jaettaisiin tasan kaikkien kesken. Tasa-arvoa lisäisi myös 6+6+6-malli, joka kannustaisi molempia vanhempia vuorollaan viettämään aikaa lapsen kanssa.

Myöskään työelämään, sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin liittyvät vaatimukset eivät yleensä ole sukupuolivaikutuksiltaan neutraaleja. Esimerkiksi pätkä- ja silpputyö koskettavat erityisesti nuoria naisia. Julkisen alan palkkakehityksellä puolestaan on keskeinen rooli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tasapalkkaisuusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Jos naisen eurosta normaalisti puuttuu vajaan 20 % viipale, on pätkätyöläisen euro lisäksi ammuttu täyteen reikiä. Yksinhuoltajalla on vieläkin huonommin. Jos oma työtilanne ei ole vakaa, on köyhyysloukkuun joutuminen suuri riski, joka kohtaa yh-vanhempaa sukupuolesta riippumatta, tosin edelleen useammin äitejä kuin isiä.

Suuri askel kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa olisi myös sukupuolineutraali avioliittolaki. Vaikka samaa sukupuolta olevien liittojen tunnustamisessa on tapahtunut edistystä viime vuosina, ovat avioliitto ja rekisteröity parisuhde edelleen keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Kuulehan sen jo nimestäkin: toisilla on keskenään sentään liitto, mutta toiset ovat saaneet suhteensa merkityksi rekisteriin.

Kolumni on julkaistu Satakunnan Työssä 3.2.2011.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen ja Linux-päätejärjestelmien käyttöön ottamiseksi kouluissa

Porin kaupunginvaltuusto 31.1.2011

ALOITE VAPAIDEN OHJELMISTOJEN JA LINUX-PÄÄTEJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI KOULUISSA

Suomen avoimen lähdekoodin keskuksen COSSin vetämä Avoin koulu-hanke on koonnut vapaista ohjelmistoista koostuvan kokonaisuuden koulujen käyttöön. Linux-käyttöjärjestelmää, avoimia ohjelmia ja LTSP-pohjaisia ratkaisuja käytetäänkin jo yli 100 suomalaisessa koulussa ja uusilla ratkaisuilla on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä. LTSP-järjestelmä on käytössä muun muassa Noormarkun kouluissa, joten koulutoimella on järjestelmään siirtymiseen tarvittavaa asiantuntemusta.

Vapaat ohjelmistot ovat ohjelmistoja, joiden lähdekoodi on vapaasti tutkittavissa ja muokattavissa, joita saa levittää eteenpäin ja joista voi kehittää uusia versioita. Vapaiden
ohjelmistojen etuna on lisenssikustannusten pois jääminen ja riippumattomuus toimittajasta. Niiden avoimet arkkitehtuurit takaavat järjestelmien yhteensopivuuden ja helpottavat jatkokehitystä.

Linux Terminal Server Project (LTSP) on Linuxin lisäosa, jonka avulla useat käyttäjät voivat käyttää yhtäaikaisesti samaa palvelintietokonetta heikkotehoisten päätekoneiden kautta. Käyttäjällä on omalla tunnuksellaan työpöytä ja tiedostot käytettävissä, jolloin palveluun pääsee niin kotoa kuin koulustakin. Sisällöt ovat hyödynnettävissä myös etäopetuksessa ja opetusmateriaalit tasa-arvoisesti kaikkien peruskoululaisten ulottuvilla.

LTSP toisi huomattavia säästöjä koulujen ATK-kustannuksiin. Ympäristö mahdollistaa vanhojen tietokoneiden käytön jatkamisen kevytpäätteinä ja tarkoitukseen valmistetaan myös edullisia uusia koneita. Alempien ylläpitokustannusten lisäksi LTSP-pohjaisen asiakas-palvelinympäristön vahvuutena ovat edulliset järjestelmän päivityskulut. Kevytpäätteet ovat lisäksi energiapihejä, mikä tukee Porin kaupungin ympäristötavoitteita.

Peruskoulujen opetus vaikuttaa vahvasti siihen, mihin suuntaan maamme tieto- ja
viestintäteknologinen osaaminen tulevaisuudessa kehittyy. Vapaiden ohjelmien ja avoimen lähdekoodin osaajista on jatkuva pula. Saavutettavien kustannussäästöjen ohella avoimet ratkaisut valitsemalla kasvatetaan myös TVT-alan tulevaisuuden osaajia.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet Linux-päätejärjestelmiin siirtymiseksi kaikissa Porin perusasteen kouluissa ja lukioissa. Pyydämme että tietohallinto tekee asiasta tarvittavat laskelmat yhteistyössä koulutoimen kanssa.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Tärkeimmät asiat tulee landelta

Maaseudulta tulee ihmisten lisäksi ainakin kolme hyvää asiaa. Yksi niistä on maalaismaisema, jossa silmä ja mieli lepäävät. Toinen on puolestaan ikivanha, mutta erittäin käyttökelpoinen maaseudun tuote – maalaisjärki. Kolmas ja tärkein asia lienee kuitenkin ravintomme, jokapäiväinen leipämme ja voimme.

Ruoan hinta määräytyy pitkälti maailmanmarkkinoilla. Sitä heiluttelevat luonnon olosuhteet eri puolilla maapalloa, mutta myös kansainväliset sijoitusmarkkinat. Ruoka ei olekaan enää pelkkä perushyödyke, vaan siitä on tullut pörssikeinottelun väline. Ruoalla ja sen hinnan muutoksilla spekuloidaan ja käydään kauppaa, kuin se olisi mikä tahansa teollisuuden raaka-aine.

Ruokakriisistä puhutaan taas. Kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta eri puolilla maailmaa johtaa maalaisjärjen vastaisiin lopputuloksiin. Länsimaissa maataloutta tuetaan isoilla summilla, joka johtaa joidenkin raaka-aineiden tai tuotteiden ylituotantoon. Tätä ylituotantoa sitten kärrätään kehitysmaihin ja myydään alihintaan, kun samalla lopetetaan paikallinen tuotanto kannattamattomana. Näin ruoan tuotanto tulee mahdottomaksi alueilla, joilla sen kysyntä on kaikkein suurinta. Riippuvaisuus elintarvikkeiden tuonnista altistaa köyhimmät maat pahimman luokan ruokakriisille. Siitä hyötyvät vain futuurimarkkinoiden pelurit ja eurooppalaiset tai pohjoisamerikkalaiset jättimäiset tehotuotantolaitokset.

En väitä olevani maatalouspolitiikan asiantuntija, mutta varsin huolestunut olen siitä, että nykyinen maatalouden tukipolitiikka ohjaa tuotantoa yhä suurempiin yksiköihin ja yksipuolisempaan tuotantoon. Tuottajahintojen ja tukiaisten välillä on epäsuhta, kun viljelijän entisestään pienestä tulosta yhä pienempi osa tulee itse tuotteiden myynnistä. Kuluttajalle tämä edullisuus ei kuitenkaan enää näy, vaan hinta kasvaa teollisuuden ja kaupan rattaissa.

Lähiruoka on nyt muotia. Toivottavasti maalaisjärki voittaa ja muodista seuraa paluu kestävään ja monimuotoiseen, luonnon kiertokulun huomioon ottavaan ruokatuotantoon. Suuri ei aina ole kaunista, eikä keskittäminen tuo pelkkiä kustannussäästöjä. Pitäkäämme siis maaseudustamme huolta. Kantakaamme huolta myös niistä, jotka ovat jo maaseutunsa menettäneet ulkomaisten sellutehtaiden metsäplantaaseille ja länsimaiden maataloustuille. Suojatkaamme ruokaturvaamme ja puolustakaamme ihmisen oikeutta ruokaan kaikkialla. Ruoalla ei pidä leikkiä. Ei edes pörssissä.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Vaaliteemat

Tässä muutama pointti tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Monta tärkeää asiaa jäi jo tästä listasta pois, vaikka niistä taatusti tullaan paljon puhumaankin. Tämäkin lista kaipaa silti vielä tiivistämistä ja tärkeimpien asioiden nostamista. Mitkä sinun mielestäsi ovat sellaisia asioita, joita minun pitää ehdottomasti pitää esillä vaalikampanjassani? Puuttuuko tästä vielä jotain aivan olennaista. Heitä breivillä tai kommentoi.

Rokkia – ei roinaa!

* Tarvitsemme vähemmän kertakäyttökulttuuria ja maapallon resurssien ylikuluttamista ja enemmän elämyksiä, kulttuuria ja hyvinvointia.

Nykyinen jatkuvaan talouskasvun vaatimukseen perustuva talousjärjestelmä ei ole kestävä. Työllisyys ja hyvinvointi tulee turvata myös ilman jatkuvaa kasvua ja järjestelmää tulee määrätietoisesti pyrkiä muuttamaan niin, että talouden kokoa voidaan pienentää ja elintapamme mukauttaa maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Ensi tilassa BKT:n tilalle on otettava inhimillisemmät hyvinvoinnin mittarit.

Ympäristö ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa ja jos emme itse ole kykeneväisiä hallittuun muutokseen, se tapahtuu joka tapauksessa tuoden tullessaan tarpeetonta inhimillistä kärsimystä.

* Ilmasto-oikeudenmukaisuutta tarvitaan sekä Suomessa että maailmalla. Suomi ansaitsee päästöjä rajoittavan ilmastolain.

* Ei enää ydinvoimaa!

* Joukkoliikenteestä toimivaa ja kohtuuhintaista.

Hyvinvointia ja palveluita!

* Laadukkaat julkiset palvelut on turvattava kaikille tuloista ja asuinpaikasta riippumatta
Julkisen sektorin nykyinen alasajo on varma keino edistää eriarvoisuutta ja lisätä pienituloisten ahdinkoa. Pohjoismainen malli on osoittautunut oikeudenmukaisimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa laadukkaat peruspalvelut. Jatkuva yksityistäminen, ulkoistaminen ja kilpailuttaminen vähentävät demokratiaa ja lisäävät kustannuksia.

* Maksuton korkeakoulutus on tasa-arvoisen Suomen kivijalka.
* Porin yliopistokeskuksen tulevaisuus on turvattava.

Yliopistoverkostomme alueellinen kattavuus on uhattuna, kun valtio ohjaa pääosan rahoitusta vain innovaatioille. Toisekseen korkeakoulutuksemme autonomia on uhattuna ja sivistysyliopisto vaarassa, kun elinkeinoelämä sanelee koulutuksemme tulevaisuutta. Vaikka insinööri olenkin, en halua nähdä tätä maata muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat hävinneet yliopistoistamme.

* Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkishallintoon ja kouluihin.
Siirtymällä avoimen lähdekoodin järjestelmiin voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä. Ohjelmistolisenssien lisäksi säästöä tulee laitteistojen saadessa huimasti lisää käyttöikää kevytpäätteinä LTSP:n avulla. Mainiota on myös se, että vertaistuotanto on ehkäpä hienoin tuotantomuoto ja pesee miljardiyhtiöiden monopolin 100-0.

* Kulttuuria kansalle!
Kuntalaisen peruspalveluihin kuuluvat myös hyvinvointia ja tasa-arvoa lisäävät palvelut kuten kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin satsatut panostukset tuottavat moninkertaisen hyödyn, mitataan sitä sitten sosiaalisin perustein tai euroissa. Erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista tulee huolehtia.

* Ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön on satsattava.
Mielenterveyspalveluiden resursseja on lisättävä ja keskityttävä ennaltaehkäisevään toimintaan. Erityisesti nuorten syrjäytymiseen on puututtava ajoissa ohjaamalla riittävästi resursseja nuorten työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipalveluihin.

Tasa-arvoa!

* Sukupuolineutraali avioliittolaki ja tasavertainen adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai sen ilmaisun vuoksi ei ole hyväksyttävää.

* 6+6+6 vanhempainvapaa ja kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken
Lasten saamisen kustannukset kaatuvat nykyisin nuorten naisten työnantajille ja aiheuttavat siten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut tulisi tasata uudenlaisen vanhempainvapaarahaston avulla kaikkien työnantajien kesken. Lisäksi käyttöön tulee ottaa ns. 6 + 6 + 6 -mallin vanhempainvapaa, joka jaetaan vanhempien kesken niin, että molemmille vanhemmille kuuluu kuuden kuukauden jakso ja kolmannen puolivuotiskauden käytöstä vanhemmat voisivat sopia keskenään. Yksinhuoltaja saisi koko vapaan.

Reilua veropolitiikkaa!

* Verotus maksukyvyn mukaan – ei enää tasaveroja
Maksukyvyn mukaan painotettu, eli progressiivinen verotus on oikeudenmukainen ja tehokas tapa tasata suuria tuloeroja. Nykyisin muodissa oleva arvonlisäveron korottaminen suuntaa verotuksen painopistettä tasaveroihin. Tämä lisää eriarvoisuutta ja pienituloisten ahdinkoa kohdistuessaan ruokaan, asumiseen ja muihin perustarpeisiin.

* Pääomatuloja verotettava kuten palkkatuloja: loppu lailliselle veronkierrolle
On väärin, että suurimpia tuloja nauttivat voivat laillisesti kiertää veroja ohjaamalla tulonsa pienemmän verotuksen pääomatuloiksi. Kaikkia tulomuotoja pitäisi kohdella samoin ja myös pääomatulot tulee saada progressiivisen verotuksen piiriin.

* Rahoitusmarkkinat verolle
Rahoitusmarkkinoita on säädeltävä nykyistä enemmän ja Suomen tulee aktiivisesti toimia eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron puolesta. Se ehkäisisi omalta osaltaan finanssikriisien ja talouskuplien syntymistä. Rahoitusmarkkinoilla on vain vähän tekemistä reaalitalouden kanssa ja pieni vero hillitsisi ennen kaikkea lyhytaikaista spekulaatiota ja keinottelua.

Työtä ja turvaa!

* 750 euron vähimmäisperusturva
Tarvitsemme yhtenäisen toimeentuloturvan nykyisen luukkumaratonin sijaan. Perusturvan taso on jäänyt jälkeen hintatason kehityksestä ja yhä useampi työtön, opiskelija, lapsiperhe ja eläkeläinen elää köyhyysrajan alapuolella.

* Kunnon työehdot ja 10 euron lakisääteinen minimipalkka
Pätkätyö, silpputyö ja muu epätyypillinen työ valtaavat työmarkkinoita. Vakituisia työsuhteita solmitaan yhä vähemmän, sen sijaan vuokratyö ja itsensä työllistäminen ovat yhä tavallisempia työn tekemisen muotoja. Nämä uudet työn muodot pitää saada yhteisen sopimisen ja kunnollisten työehtojen piiriin. 10 euron lakisääteinen minimipalkka ehkäisisi työn polkuhinnoittelua ja takaisi työtekeville riittävän toimeentulon.

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Yksinäiset oman elämänsä brändimanagerit

Pätkätyö, silpputyö ja muu epätyypillinen työ valtaavat työmarkkinoita. Vakituisia työsuhteita solmitaan yhä vähemmän, sen sijaan vuokratyö ja itsensä työllistäminen ovat yhä tavallisempia työn tekemisen muotoja. Viime aikojen työtaistelutkaan eivät ole koskeneet palkkoja, vaan työehtoja, kun suhdanne- tai sesonkiherkillä aloilla vakituisista työsuhteista halutaan päästä eroon ja tilalle toivotaan joustavaa ja edullista vuokratyövoimaa. Toisaalla vakituiset työsuhteet vaihtuvat toiminimiksi, kun kirvesmiehet, kodinhoitajat, tulkit ja tutkijat patistetaan yrittäjiksi, jotta he voivat sitten jatkaa samojen töiden tekemistä kuin ennenkin. Tällä kertaa kuitenkin vailla työsuhteen etuja, tilalla yrittäjän riski vailla mahdollisuutta vaurastumiseen ja ilman sitä paljon puhuttua yrittäjän vapautta.

Kaiken kaikkiaan niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelee jo miljoonan ihmisen marginaali. Koulutustaustalla ei ilmiön esiintymisessä ole vaikutusta, vaan prekariaatteja on ammattikoulun käyneistä tohtoreihin ja taiteilijoista metsureihin.
Pitkien vakituisten työsuhteiden aika ei taida olla tulossa takaisin. Työvoima ei ole kovin kilpailtu resurssi ja meneillään ovat työn teettäjän markkinat. Menneisyyteen takertuminen ei auta, eikä vuokratyövoima tai yksinyrittäjä taistele oikeuksistaan lakoilla. Jos vaadit oikeuksiasi liian äänekkäästi, teet nopeasti tilaa seuraavalle jonossa.

Saavutettuja etuja pitää toki puolustaa, mutta mikäli nykyajan työväestö ei nyt katso myös eteenpäin, huomaamme, että kohta on aika pirun vähän puolustettavaa jäljellä. Työlainsäädäntö kaipaa päivitystä ja työsuhteiden välillä sukkuloiva oman osaamisensa brändimanageri tarvitsee nykyaikaa vastaavaa sosiaaliturvaa. Liian usein pätkätyöläinen, oli hän sitten työsuhteessa tai itsensä työllistäjä, jää täysin vaille toimeentuloa toimeksiantojen tai työpätkien välillä. Työttömyysturvajärjestelmämme pitää tuoda tälle vuosituhannelle ja ihmisarvoa alentavasta kyykyttämisestä ja juoksuttamisesta on tehtävä loppu.

Ay-liike on pikkuhiljaa havahtumassa puolustamaan myös tämän työmarkkinoiden hiljaisen kolmanneksen asioita. Talkoisiin tarvitaan myös päättäjät. Työehtosopimuksia pakenevat uudet työn muodot on saatava yhteisen sopimisen piiriin, eikä työtä saa alkaa polkuhinnoittelemaan, kun työntekijä jää yksin neuvottelemaan palkkiostaan vailla ay-liikkeen joukkovoimaa. Jos kerran kansantaloutemme selviytymisen elinehto on joustava ja sopeutuva työvoima, pitää vastineeksi tarjota ihmisarvoinen elämä ja turvattu toimeentulo sekä aitoja valinnan mahdollisuuksia – myös työttömyyden, tai siis anteeksi, oman brändin ja osaamisen markkinoimisen ajaksi.

Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Työ -lehdessä 25.11.2010

Jaa maailmalle:
  • Facebook
  • Twitter
Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti